.

.

.

SagaLife pukee, sisustaa ja asustaa. Kierrättää ja ehostaa arkeen ja juhlaan. Koruja, pukuja, sisustusta, elämääni kaiken keskellä. Lue ja tutustu.

keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Ottilia







Ensimmäiset Ottiliat putkahtivat "tehtaasta" ulos.
Tulevaisuudessa nämäkin tulevat keikkumaan omissa korvissani.
Korut on virkattu puuvillalangasta ja pujotettu metalllisen korvakorupohjan päälle. Halkaisijaa koruilla on peräti reilut 4 cm:ä.
Pinta on vielä viimeistelty siemenhelmillä.
Näihin ensimmäisiin niitä tulikin melkoinen määrä. 
Luulenkin, että mikäli nämä tulevat jatkossa olemaan tehtävien listalla tulee siemenhelmien määrä olemaan maltillisempi.

Taas on aamulla kuume poissa. Olin illalla kymmenen jälkeenkin kuumeeton.
Niinpä tuo teki eilenkin, mutta lämpö nousi sitten taas päivällä.
Ajattelin, että lopetan kohta koko mittaamisen, mutta kun kuume nousee, vaihtelun todellakin huomaa.

Koirapojan kanssa ollaan nyt sitten jo melkein kaksi viikkoa, tämän kuumeilun ajan tehty vain ihan pakolliset pikkukävelyt ulkona,
Urospuoliskokin on ollut nämä kaksi viikkoa niin sidottu töihinsä, ettei ole sunnuntain jälkeen paljon ehtinyt auttelemaan.
Omat tekemisetkin tässä kärsii, oikein tahdo jaksaa.

Kun tähän vielä lisää koirapojan ripuli-/oksennustaudin, joka pukkasi päälle juuri sitten samaan aikaan, niin...

Eilen hinkkasin hikipäässä olohuoneen vaaleaa mattoa, kun yritin saada keltaisen oksnnuksen irtoamaan siitä. Ja ulkona ollaan saatu ravata muutama ylimääräinen kerta.
Eilen olin eläinlääkäriin puhelinyhteydessä ja kävin hakemassa apteekista Canikuria...
Niitä on koirapoika nyt napsinut, eikä nuo Canikurit ole mitään pieniä, taitaa pituusmittaakin yhdellä tabletilla olla neljä senttiä ja paksuutta etusoremeni verran.
Ja vaikka Kaapo onkin isokokoinen koiruus, joudun jokaisen suupalan vielä puolittamaan, eli sinne koirapojan nieluun pitää saada uppoamaan kaiken kaikkiaan kymmenen suupalaa.
Tuon kokoinen rotjake kun tarvitsee jo viiden tabletin kerta-annoksen.
Nyt kolmen lääkityskerran jälkeen tuntuu, että vatsa olisi rauhoittunut.
Toivottavasti.

Kaiken kaikkiaan kuitenkin mieli täällä on valoisa.... On tautia, tai ei.
Ulkona on aivan upeaa.
Sataa lunta ja on kaunista.
Sisällä.....
Joku saisi kyllä siivota....... ;O)



8 kommenttia:

  1. Mie tykkään näist korvakoruist just kun noita helmiä on paljon.
    Miks koirat aina oksentaa matolle ja aina olohuoneen matolle??
    Mukavaa kuumeetonta päivää siulle:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon kanssa miettinyt tuotya, että miksi aina matolle..... Samahan se on, jos koira kaivaa ruokakupistaa einestä syödäkseen sen lattialla, niin yleensä se löytää tiensä matolle.... ;O)

      Poista
  2. Taas niin kaunis ja kiva malli.
    Ihania koruja teet.
    On se nyt kumma, ettei se kuume sinua jätä.
    Minä ajan sen nyt pois.... hus... hus... !!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jospa se tuolla lähtis..... ;O)
      Alan tosin jo olla sata varma, että mullakin on keuhkosyöpä.... äisillä kun se alkoi 15 vuotta sitten juuri näin....

      Poista
  3. Minulla oli pöpö keuhkoissa muutama vuosi sitten ja kun vetkuttelin lääkäriin menon kanssa jouduin kaksi kuuria syömään ennenkuin tauti tokeni. Jospa hammaslääkäreissä vaanii viruksia.. kävin tänään ja nyt kipeä olo.

    Se on totta, jos läheisellä on ollut syöpä sitä helposti kuvittelee sen itselleen kun sairastuu. Minun isä kuoli munuaissyöpään niin nopeasti ettei oikein keretty tajuamaan! Se sai todella pelkäämään sitä kauheaa tautia.

    Jospa se sinulla olisi vaan tavallista sitkeämpi virus ja häipyisi tuolla Annelin "loitsulla" :)

    Kauniita koruja teet!

    VastaaPoista
  4. Ehkä tämä tästä tokenee..... ;O)
    Tosin pakko sanoa, että viimeksi jouduin vuosi sitten luopumaan tämän hampaan vastakappalehampaasta ja silloinkin sain taudin välittömästi. Tosin se oli normi flunssa, ei keuhkotulehdus.

    VastaaPoista