.

.

.

SagaLife pukee, sisustaa ja asustaa. Kierrättää ja ehostaa arkeen ja juhlaan. Koruja, pukuja, sisustusta, elämääni kaiken keskellä. Lue ja tutustu.

torstai 24. tammikuuta 2013

Muutama vanha kaulakoru















Mitenkähän minulle aina käy näin, että piilottelen tavaroita.
Piilossa ne siltikin pysyvät, vaikka olen näiden tekmisen jälkeen muuttanutkin jo ties miten monasti....Tai ehkä siitä syystä ovatkin piiloutuneet..... ;O)
Taitaa nyt olla menossa jo viides koti näiden valmistumisen jälkeen....  Valmistumisesta on aikaa aika tarkkana neljä vuotta,
mutta laitanpa nämä nyt tähän näytille, kun eteen putkahtivat.

Luulenpa, että osasyy piilottelulle lienee, että mielestäni näistä tuli aioinaan "ihan törkeitä".
Nyt kun noita tartkemmin katsoo, niin  menetteleehän nämä, vaikka aika tarkkaan niitä ensimmäisiä koruja ovatkin, joita aikoinaan kasasin.

Eli, tänään näytille vain vanhaa tavaraa, eilinen päivä kun meni melko tarkkaan tapellessa tuon nettikaupan kanssa....
Menee sen väsäämiseen vaan aikaa melkoisesti, kun alusta asti kaiken tekee.

Ulkonakin olisi niin tavattoman hieno ilma, tosin oli eilenkin, vieläpä ilman tätä tämänpäiväistä hurjaa pakkasta.
Tosin, turha minun on pakkasesta mitään mainostaa, en minä yleensä ulkona palele, hiki päässähän tuolla aina mennään.
Ja nyt se tulee vielä entistä herkemmin, sen verran raskasta tämä kipeällä jalalla kenkkaaminen on.

Harmittaa ihan satana, kun meillä on nyt koirapojan kanssa ollut jo monta kuukautta elämää suurempi ongelma..... :O(
Kun menin ja vaihdoin lokakuussa auton pienempään, mikä oli sikäli onnistunut vaihdos, että nyt on bensankulutus ihan toista luokkaa, mikä oli ajatuskin...
Mutta......
Nyt en saa koirapoikaa, joka ennen oli yli-innokas automatkustaja, autoon en sitten mitenkään päin.
Kaikki konstit on koetettu, vaan mikään ei auta.
Nakilla viettely onnistui vielä muutaman kerran, vaan sitten tuli siihenkin totaalinen stoppi.
Ensimmäiset kerrat tuo tuli ihan vanhalla tyylillään, vaan sitten alkoi ongelmat.
Tässä autossa kun on pienempi takapenkki alkoi koirapoikaa ilmeisesti ahdistaa siellä turvavyössä kököttely ja tuo raukka tärisi ja huohotti aivan kuin olisi ollut huonovointinen. Vielä sekin, että auto on huomattavasti korkeampi, taisi olla pojalle huono juttu.
Edes taka"boxiin" ei meno onnistu. Ajattelin, että oltaisiin hankittu sinne verkko, mutta kun ei niin ei.
Koirapoika kun huomaa mitkä on suunnitelmat, lyö tuo heti ulkorapulle itsensä makuulle eikä hievahda suuntaan eikä toiseen.
Eikä tunnu enää olevan edes autosta kiinni, ei suostu menemään "kalamiehenkään" autoon enää, vaikka se on isompi.
Että täällä sitten ollaan jumissa, kun ennen matkattiin ties missä, nyt kökötetään kotona, päästä edes Saarentaakse pelloille juoksentelemaan, ellei ensin kävellä sinne kilometrikaupalla.... :O(


12 kommenttia:

  1. Tuo ylimmäinen koru on aivan ihana, miun suosikki!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin tykkään, että se on onnsitunein kuitenkin näistä.

      Poista
  2. Sinä taidat olla samanlainen kuin minä ?
    Aika kriittinen omien töiden suhteen.
    Mutta voin rehellisesti kirjoittaa, etten ole täällä nähnyt yhtään "rumaa" korua tai muutakaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kriittinen tai ei..... ;O) Ain aei vaan onnistu.

      Poista
  3. Sinulle on tunnustus blogissani! Toivottavasti otat vastaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitosta.... Käynpä kurkkaamassa....

      Poista
  4. Vai etanasaga... nyt kuule..... ei kukaan etana saa näin paljon aikaiseksi.
    On sinullakin huumorintajua :D

    Mukavaa viikonloppua !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu...etana...... mutta kun kokoajan tekee, niin pakosta aina jotakin valmistakin tulee..... ;O)

      Poista
  5. Nättejä koruja, toiseksi alin on suosikkini! Sinulle on tunnustus blogissani :)

    VastaaPoista